Marikan elämää...

Marikan elämää...
Kun tartut lapsen käteen, kosketat äidin sydäntä !

tiistai 23. syyskuuta 2014

Peruuntunut toimenpide

Eilen aamulla tulikin puhelu KYS:stä, että Marikan suunniteltu toimenpide peruuntuu laiteen vioittumisen vuoksi. Ja uudesta ajankohdasta ei ole nyt tietoa. Toisaalta harmitti, kun oli nyt "latautunut" tämän jutun suhteen. Mutta, toisaalta, saapi Marika nyt pidemmän ajan toipuilla flunssasta. Joka on onneksi jo viikon päivät hellittänyt koko ajan otettaan ja limaisuus on helpottanut huomattavasti. Yksi iso apu viime kerralla mukaan saatu yskityskone!! Yksinkertanen laite, mut toimiva! Oispa ollu jo aiemmin moinen vekotin.


No, nyt odotetaan uutta kutsua ja aloitetaan taas jännittäminen uudestaan. Ensi lumenkin oli viime yönä satanut, niin eipä tarvinnut niille liukkaille lähteä ajelemaan sinne Kuopioon. Hyvä näin.

tiistai 9. syyskuuta 2014

Kirje...

Niinhän se lopulta tuli, se odotettu ja pelätty toimenpidekutsu Kuopioon KYS:iin. Tuli jo viime viikon perjantaina. Mut ahdistavuudessaan sellaiseen saumaan, ettei tännekään ole saanut tuntojaan päiviteltyä.


Sillä jo lähes kuukauden "terveenä" olon jälkeen, kun Marika toipui siitä keuhkokuumeesta. Niin pikkuveli sairastui toissa viikonloppuna flunssaan ja oli koulustakin useamman päivän poissa, täysin vuoteen omana. Pääkipuineen, kurkkukipuineen, tukkonenineen ja lopulta kunnon yskällä höystettynä. Viime ke-to yönä sitten meni Marika neitokainen tukkoon. Ja minä ite, torstai illasta potien kurkkukipua ja sit olikin jo perjantaina hengitystiet ihan tukossa. Siihen härdelliin sit tää kutsu jota oli odottanu ja toisaalta toivonut, ettei sitä tulisikaan. Se tää ihmismieli ei aina itekään tiedä mitä haluaa.


No, tässäpä nyt sit toivotaan parasta ja pelätään pahinta, niin kuin sanonta kuuluu. Toipuillaanko kahdessa viikossa ja onko Marika tuolloin toimenpide kuntoinen vaiko ei.
Joku joskus sanonut, et on kuin löysässä hirressä tai kuin veitsen terällä. Niin tätä vois kuvailla taas sellaiseksi olotilaksi. Itse asiassa aika monestikin siltä tuntunut tässä vuosien varrella.


Mut eipä se taas auta kuin rämpiä päivä kerrallaan. Ja katsoa mitä tuleman pitää. Toivoa nyt ensi alkuun, et tää viheliäinen flunssa lähtis ja sassiin. Marikasta ainakin!! Antas Luoja armoa vähän tähän päivien kulkuun!

maanantai 1. syyskuuta 2014

Odottelua...

Niinpä se taas kuukausiin vaihtui. Ja syksyä kohti mennä jollotellaan. Marikan limaisuuden kans päästy normaaliin tilanteeseen, eli höyryillä saatu pysymään tilanne hallinnassa.


Edelleen odotellaan kutsua Kuopioon KYS:iin. Toisaalta toivoen, et olisivat unohtaneet kokonaan, mut kun sit tietää, että toimenpide on kuitenkin hyvä tehdä ennen kuin akuutimpia ongelmia tulee. Mut kuten aina, odottavan aika on aina piiiiitkä!! Ja tälläiset haluis äkkiä pois päiväjärjestyksestä. Ettei tartteis miettiä ja funtsia taas kaikenlaista.
Ylihuomenna meillä onkin kontrolli käynti PKSSK:ssa. Tän epilepsian tiimoilta tällä kertaa.


Itse tuossa jo aloittelin "avantouintia", siis suomeks, totuttelua viileneviin vesiin. Ihan kiva fiilishän tuo tuli, kun uiskenteli vähän kauemman aikaa vedessä. Siitä se taas harrastus lähtee käyntiin ja saa itselleen voimia ja toivottavasti vastustuskykyä tulevaan talveen.