Tässäpä muutamia vanhempia kuvia meidän Marikaa piristävistä kissamiehistä :) Ylimmässä kuvassa Kaapo kissa nuorempana Marikan jalkoja lämmittämässä ja tyttöhän nauttii kissan antamasta lämmöstä ja hurinasta.
.jpg)
Väinö avustamassa lahjapaketin nauhojen aukaisussa.
Ja alakuvassa Kissa, edesmennyt Nessu ja Völisijä. Vanhoja kissoja kaikki, muta sitäkin suuremmalla viisaudella varustettuja kavereita.
Tänään tuulinen ja lauha päivä, taitavat lumetkin sulaa pois. Ei kiva juttu ollenkaan. Mut pitää vain uskoa, et kyllä se vielä viikossa ennättää talven tehdä!
Kaikki lapsukaiset nyt jouluksi kotiutuneet opiskelupaikkakunniltaan. Leipomista ja joulu siivousta tiedossa, joulun tekemistä. Mut se sisäinen henkinen joulu kuitenkin tärkeimpänä.
Itselläni ensimmäinen joulu ilman äitiäni, ihmistä, jonka tuella ja kannustuksella on monet surut ja pelot selätetty. Omanlaisensa vaihe elämää tämäkin.
Eläimet on kyllä loistavia terapeutteja!
VastaaPoistaOlet ihanan positiivinen ihminen; jaksat ihailtavalla tavalla katsoa asioista niiden hyviä puolia. Ihana äiti on teidän perheellä! :)
Tunnelmallista ja mukavaa joulua teidän koko perheelle! Ja voimia ensimmäiseen jouluusi ilman omaa äitiä. <3
Terkuin,
Katja
Kaunis kiitos :) Sinulle myös Hyvää Joulua!
PoistaHyvää Joulua Teille!
VastaaPoistaHeippa!
VastaaPoistaVieraskirjaa en äkkiseltään löytänyt, en tiedä kuuluuko blogeissa sellaisia edes olla, koska en näitä yleensä lue :) mutta nyt hain lisätietoa skolioosista (joka itsellä siis leikattu vuosina -95 ja -99) ja Äidin tuntoisempi blogi sieltä ilmestyi googleen, jota kautta vielä tänne "eksyin" lueskelemaan. Pakko jättää merkintää käynnistäni, jotta suuresti olen iloinen lukiessani, että vaikeistakin tilanteista voi mennä läpi, vaikka kuten sen kuuluisan harmaan kiven :) suur hatunnosto koko perheelle ja parhainta vuotta 2014 toivottelen teidän koko porukalle :)
Joo, varsinaista vieraskirjaa ei ole, mut kunkin päivityksen yhteyteen voi viestiä ja kommenttia jättää.
PoistaKyllähän sitä on rankkoja asioita läpi käyty, ehken välistä tuntuu, että liikaakin. Mut sit kun päivä on käynyt paistamaan risukasaan, niin sitä lapsen voinnin kohentuessa aina omat voimatkin palautuneet, onneksi!! Mut kieltämättä, vois sitä näitä karikoita väliinkin jättää, ei ne mitään kivoja tilanteita ole ja maahan lyövät ihan surutta. :(
Mut kiitos viestistäsi ja Iloista Vuotta 2014 sinullekin!! :)