Marika päässyt nyt pitkästä aikaa pyöräilemään. Jumppa tuokion jälkeen rentoutetaan neitokaista vielä pyöräilyllä. Ja ilme kertookin enempi kuin tuhat sanaa, kivaa näyttäisi olevan :)
Flunssa on nyt pyörinyt vielä hallittuna muotona perheessämme. Joona ensimmäisenä, sitten Marikassa ja nyt sitten itselläni! Toivottavasti ahkerat höyryhengittelyt pitäisi Marikalla taudin hillitympänä ja pärjäiltäis kotikonstein...
Kissa herroista taas kuvia.
Väinö kuvassa joulukorttien kirjoitus urakan aikaan. Väinö halusi osallistua tuohon tapahtumaan omalla panoksellaan ja antoi kortteja altansa sitä mukaa kun mietittiin kenelle seuraava kortti kirjoitetaan :)
Kissamme nimeltään Kissa sitten oma peräisine nukkuma asentoineen.
Oma rentoutumis ja mielen nollaus paikka, eli avanto ja tässä taisi olla pakkasta yli -20 astetta ja auringon lasku menossa. Oma lapsuuden aikainen uimaranta, onkin nytten paikka jonne ajan vähän kauempaakin rentoutumaan ja hakemaan vastustuskykyä toivottavasti flunssien ym. kulkulaisten varalle.
Ihaninta, että avantoon olen saanut houkuteltua myös puolisoni, joka jo käynyt kanssani useamman vuoden. Ja nyt uusimmat innostuneet harrastajat esikoinen ja kuopus!! Esikoinen pääsee tosin täällä meidän kanssa käymään vain silloin, kun opinnoiltaan täällä päin on käymässä, mutta harrastus on sen verran vienyt mukanaan, että hän jatkaakin sitten taas sisareni kanssa avantouintia myös Tampereella. Mukava piristys ruiske opintojen vastapainona.
Monenlaisia ajatuksia on herännyt ja joutunut taas pohtimaan elämän heitellessä milloin ketäkin, läheisiäkin vakavien asioiden ääreen. Oman terveyden ollessa koetuksella. Mutta vaikutusten ollessa myös muihin läheisiin voimakkaita.
Hyvä kun kerkiää toipua ja kasata palaset kuta kuinkin järjestyksen edellisen koettelemuksen jäljiltä, niin jo jokin uusi myrsky astuu elämään.
No, pitää vain koettaa jaksaa luottaa, että elämä kantaa ja kellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa ( kukahan tuonkin sanonnan on keksinyt?)
