Marikan elämää...

Marikan elämää...
Kun tartut lapsen käteen, kosketat äidin sydäntä !

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Tapaturmapäivä, 13 päivä perjantai

www.aivovammaliitto.fi

Marika ei enää koskaan kävele eikä puhu

10.10.2017
Marika vammautui vakavasti liikenneonnettomuudessa vuonna 2003 ollessaan vasta kahden vuoden ja viiden kuukauden ikäinen. Hän oli perheineen palaamassa Lieksasta kotiinsa Joensuuhun, kun vastaantulevalla kaistalla autoillut iäkäs mies nukahti rattiin ja ajautui tien väärälle puolelle. Nopea väistöyritys ei riittänyt estämään törmäystä, vaan ikämiehen auto rysähti juuri siihen kohtaan, jossa Marika istui turvaistuimessaan. Marika sai kolarissa voimakkaan iskun oikeaan ohimoonsa. Isku aiheutti vaikean aivovamman, jonka myötä puhelias ja vilkas pikkutyttö menetti sekä puhe- että liikuntakykynsä. Myöhemmin aivovamman seurauksena puhkesi myös epilepsia. Marika joutui tässä vaiheessa olemaan sairaalassa kaksi ja puoli kuukautta.
-Tällä hetkellä Marika on pian 17-vuotias teini. Tuon alkuvaiheen jälkeenkin on sairaala tullut valitettavan tutuksi. Marikalla on todettu osteoporoosi ja skolioosi, ja osteoporoosin hoitoon määrätty kalkki puolestaan aiheutti hänelle haimatulehduksen ja munuaiskiviä. Skolioosileikkauksen seurauksena hän halvaantui uudelleen alaraajoistaan ja menetti virtsaamiskyvyn. Kaikki nämä ovat aivovamman jälkitilan mukanaan tuomia liitännäissairauksia. Nyt olemme olleet kotona joulukuusta 2014 alkaen. Edelleen elämme päivän kerrallaan, olemme jatkuvasti varpaillamme. Aina, kun jotakin on tapahtunut, on se tapahtunut yllättäen. Jo pelkästään tavallinen flunssa on jokasyksyinen vaara, sillä sekin voi olla Marikalle kohtalokas, kertoo Marikan äiti Kirsi Leskelä.
Kirsi kuvailee, että elämän haasteista huolimatta Marika on aurinkoinen ja onnellisen oloinen nuori. Tunteet voi lukea hänen silmistään. Ne viestittävät, milloin hän on iloinen, milloin surullinen, milloin väsynyt. Varsinainen kommunikointi tapahtuu silmiä räpsäyttämällä. Jos häneltä kysyy, onko tytöllä vaikkapa väsy, räpsäyttää hän silmiään vastauksen ollessa myöntävä.
”Liikenneviraston tilastoja 9/2016” -raportista selviää, että Vuonna 2015 maantieonnettomuuksissa kuoli 201 ja loukkaantui 3 607 henkilöä. Vuonna 2003 yleisillä teillä sattuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli 283 ja loukkaantui 5 075 henkilöä. Sekä kuolleiden että loukkaantuneiden määrä on pääsääntöisesti laskenut vuosi vuodelta. Silti muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen liikenneturvallisuus laahaa jälkijunassa.
-Sitä luottaa siihen, että jokainen pysyy omalla kaistallaan ja noudattaa sääntöjä. Mutta sitten, kun joku poikkeaakin yhteisistä pelisäännöistä, niin elämä voi muuttua sekuntien murto-osassa, silmänräpäyksessä. Ja se voi muuttua joko aivan peruuttamattomasti tai sitten niin, että ihminen elää Marikan tavoin lopun elämäänsä vaikeiden asioiden haastamana.
Lapsella oikeus turvalliseen liikkumiseen
 Liikenteessä tapahtuva onnettomuus voi johtaa pahimmillaan kuolemaan tai, kuten Marikan tapauksessa, vakavaan loukkaantumiseen. Esimerkiksi aivovammoista 20 % syntyy liikenneonnettomuuksissa. Vuosittain aivovamman saa Suomessa kaikkiaan 15 000 – 20 000 ihmistä, ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Selkäydinvammoja vuodessa syntyy 500 joista tapaturmaisesti 40 %. Selkäydinvammaisia ihmisiä on suomessa noin 10 000 henkilöä.
 Tapaturmapäivänä, eli perjantaina 13.10.2017, Aivovammaliitto ry, Helsingin poliisi, Liikenneturva, Selkäydinvammaiset Akson ry, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä TATU ry haluavat muistuttaa, että lapsella on oikeus turvalliseen liikkumiseen liikenteessä.
Teemapäivän nimissä järjestetään Helsingissä Annantalolla (Annankatu 30) lapsille suunnattu tilaisuus alkaen klo 8.30. Tilaisuudessa muun muassa tuunataan heijastimia, kuunnellaan Nallekoplaa, saadaan kasvomaalauksia ja opetellaan ylittämään suojatietä oikeaoppisesti. Mukana myös avustajakoira! Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.
Teksti: Pia Warvas

6 kommenttia:

  1. Käyn säännöllisesti kurkkaamassa, mitä Marikalle ja teille kuuluu. Elämä voi tosiaan muuttua silmänräpäyksessä. On upeaa, että olet jaksanut pitää blogia jo vuosia. Kunnioitan teitä valtavasti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      Ensimmäisen blogin tein jo vuonna 2004. Se lienee jo hävinnyt jonnekin bittien maailmaan. Nyt on tämä, jonka ylläpito on vähän myös hiipunut. Mut johon jotain pientä kuitenkin koetan silloin tällöin uuttakin laitella.
      Mutta onhan täälläkin jo tätä lukemista uudelle blogiini eksyvälle.
      Ja edellinen blogi myös monelta vuodelta (linkki on sivulaatikossa)

      Tällä hetkellä Marikalla pissainfektio johon kuuri menossa. Edellisestä antibioottikuurista 2,5 vuotta, silloin munuaiskivien poiston jälkimaininkeja.
      Toivottavasti jää nyt yksittäiseksi infektioksi ja hoituu kotikonstein pois.
      Kiitos viestistäsi :)

      Poista
    2. Kiitos! <3
      Ensimmäisen blogin tein jo vuonna 2004. Se lienee jo hävinnyt jonnekin bittien maailmaan. Nyt on tämä, jonka ylläpito on vähän myös hiipunut. Mut johon jotain pientä kuitenkin koetan silloin tällöin uuttakin laitella.
      Mutta onhan täälläkin jo tätä lukemista uudelle blogiini eksyvälle.
      Ja edellinen blogi myös monelta vuodelta (linkki on sivulaatikossa)

      Tällä hetkellä Marikalla pissainfektio johon kuuri menossa. Edellisestä antibioottikuurista 2,5 vuotta, silloin munuaiskivien poiston jälkimaininkeja.
      Toivottavasti jää nyt yksittäiseksi infektioksi ja hoituu kotikonstein pois.
      Kiitos viestistäsi :)

      Poista