Odottelen puhelua, Marikan verikoe tuloksia!
Toissa päiväinen epilepsiakohtaus, joka johti ambulanssikyytiin sairaalaan, olikin mahdollisesti kipukohtauksen laukaisema epikohtaus. Sillä verikokeet antoi viitteitä haiman mahdollisesta aktivoitumisesta. Kontrolli kokeet siis tänään...
Ja mikä ahdistus päivä tämä on jo muutenkin, onnettomuutemme vuosipäivä!!! Lähdettiin aamusta taksilla sairaalaan ja Marikaa työnsin pyörätuolissaan ulos, niin helikopteri lensi talomme yli. Jo vain tuntui, kuin pukkoa pyöritettäisiin jo avonaisessa haavassa. Mielikuvat onnettomuus paikalta, kun Ilmari vei Marikaa hoitoon KYS:iin. Ropelien rouksutus nosti pintaan taas tunteet sieltä 11 vuoden takaa. Se voimattomuus, kun ei voi vaikuttaa itse mitenkään enää mihinkään!
Voi kumpa voisi viheltää vain pelin poikki ja ilmoittaa, et nyt minun mukavuus vyöhykkeeni on ylitetty. Ei yhtään enää mitään ylimääräistä, myönnän hävinneeni, luovutan ja antaudun. Se siitä.
Ainut lohtu tällä hetkellä. Että Marika, rakas tyttäreni jaksaa hymyillä. Siitä saa sellaista voimaa, ettei uskoisikaan. Jos sinä jaksat rakas tyttäreni, jaksan minäkin!!!
Luin Marikan tarinan lehdestä ja todella tuli surullinen mieli, sillä eihän se ole reilua että yhdelle ihmiselle koituu niin paljon huonoa :( Uskokaa huomiseen ja muistakaa hymyillä :) Te olette selviytyjiä!
VastaaPoistaEi ihmiselle anneta taakkaa liikaa ja jos annetaankin niin Taivaan Isä auttaa kantamaan sitä kotiin saakka. Yritä jaksaa rakas ystävä ja lapsesi! Sydameni minunkin meinaa pakahtua! Voimia teille! Olette ajatuksissani!
VastaaPoista