Marikan elämää...

Marikan elämää...
Kun tartut lapsen käteen, kosketat äidin sydäntä !

torstai 1. toukokuuta 2014

Vappuilua

Niin se taas meni vappukin, vaikka ei meillä sitä kummemmin vietettykään. Isäntä töissä, niin illalla perinteiset nakit perunasalaatilla ja oma tekemällä salaatilla.
Marikan kans meni toissa yö valvoessa, syystä tai toisesta. Niin viime yönä uni sitten maistuikin sitä tehokkaammin.
Mut vappupallothan piti tietenkin hankkia :)


Marikan lempi satuhahmo Helinä oli nyt onneksi pallonakin, niin sellainenhan se piti sitten hankkia.


Ja ettei vanhat pallot pääsisi unholaan, niin viime vuoden pallo, Tuhkimo on vieläkin tallessa. Littanana tosin, mut sitäkin tärkeämpänä. Pois ei ole saanut heittää, ehken nyt sitten kun Helinä pallo on tilalla, niin vanhakin voidaan heittää pois.
Sieltähän ne taustalta Tuhkimon helmat pilkistääkin seinältä.


Yhtenä vuonna meillä oli sellainen vappupallo, joka pysyi ihmeellisen kauan pullukkana ja leijui katon rajassa varmaan pitkälle syksyyn. Pikkuhiljaa se sit vähän kerrassaan laskeutui alemmaksi ja alemmaksi, mut suht pulleana pysyen. Mut hauskinta siinä oli se, että kun sen vei jonnekin muualle meidän talossa, niin se leijui itsestään takaisin Marikan huoneeseen!!

Siinä meillä oli sitten syksyn alussa Marikan asioiden palaveria, jolloin oli sit eri yhteistyötahoja koolle kutsuttuna. Alkuun siinä sit kun porukat rupesi tulemaan, niin seisoksittiin Marikan huoneessa, niin tää pallo leijui siihen porukkaan, vein sen pois ja se luiju tulla uudestaan. Ja siinä kun ympyrässä melkein seisoksittiin, niin se pallo tuli siihen keskelle ja kävi jokaisen edessä vähän aikaa leijumassa. Ikään kuin tarkistamassa, ketäs tänne on koolle kutsuttu. :)

Että sellaista meidän vappuun.  Puissa melkein jo hiirenkorvat! Et ei se kaukana taas ole kun on kauniin vihreää. <3

7 kommenttia:

  1. Naurattaa ihan mahdottomasti se leijuva pallo :D
    Noora

    VastaaPoista
  2. Ihanat ilmapallot Marikalla :)

    VastaaPoista
  3. Mikähän lienee sen leijuvan pallon arvoitus? Kaikkea ei voi ihmissilmä nähdä eikä mieli ymmärtää. Hauska juttu! Ja niin iloisen näköinen Vapunviettäjä kuvissa, keväisiä terveisiä Juulialta Hämeestä.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin :) Jännä oli pallo. Liekö ilmavirtaukset tai jotkin, mitkä sitä kuljetteli. Mut monet kerrat säikäytti, kun jotain touhusi ja sit kääntyi, niin hui, pallo olikin takana. Ikään kuin olan takaa kurkkimassa!

      Poista
  4. Kuvista välittyy Marikan ilo ja onni. <3

    VastaaPoista
  5. Ihana tarina vappupallosta<3 missä päin joensuuta työ asutte? Minäkin asun siis Joensuussa ja olen 99 syntynyt tyttö:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa emme asu Joensuussa enää, vaan naapurikunnassa Liperissä.

      Poista